Puolueiden ekolupaukset vertailussa

Vuoden 2021 kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.6. Päätin ottaa vertailuun kaikkien kuntavaaleihin osallistuvien rekisteröityjen puolueiden vaaliohjelmat ja laittaa ne järjestykseen ilmaston ja ympäristön näkökulmasta.

Arviontiperuste on hyvin yksinkertainen: konkreettisten ekolupausten määrä. Ekolupaukseksi olen hyväksynyt melko matalalla kynnyksellä minkä tahansa teon, joka puolueen mielestä edistää ilmaston tai ympäristön tilaa. Hyväksytyt teot on eritelty alempana. En ota kantaa tekojen todellisiin vaikutuksiin, joten niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Tämän vertailun tarkoitus on lähinnä osoittaa, miten paljon puolueet ovat nähneet vaivaa ekologisten tavoitteidensa asettamiseen. Mitä enemmän lupauksia, sitä enemmän puolueelta voi vaatia niiden toteuttamista.

Puolueet vaikuttavat ryhmittyvän neljään kategoriaan:

• yli 30 ekolupausta (vihreät, eläinoikeuspuolue, vasemmistoliitto, feministinen puolue)
• 10–20 ekolupausta (kristillisdemokraatit, SKP, keskusta, piraattipuolue, RKP)
• alle 10 ekolupausta (SDP, avoin puolue, kokoomus, kristallipuolue, siniset, liike nyt, liberaalipuolue)
• ilmastokriisin vähättelijät (perussuomalaiset, Suomen kansa ensin)

Eri puolueiden ohjelmissa on erilaiset sanamuodot – toisissa useampi ekolupaus on niputettu yhteen tavoitteeseen, kun taas toisissa jokainen teko on esitetty erikseen. Olen pyrkinyt parhaani mukaan yhdistelemään tai erottelemaan tekoja niin, että ne olisi esitetty mahdollisimman yhdenmukaisesti. Tämä on kuitenkin haastavaa, joten lukuja ei kannata ottaa absoluuttisina vaan suuntaa antavina. Jos puolue avoimesti vähättelee ilmastonmuutosta tai luonnonsuojelua, olen antanut sille automaattisesti nolla pistettä.

Arviointimenetelmäni ei ole millään tavalla tieteellisesti pätevä. Se on myös varmasti jossain määrin subjektiivinen. Kannustankin lukijoitani tarkastelemaan vertailua kriittisesti. Otan mielelläni rakentavaa palautetta vastaan – kommenttikenttä löytyy sivun alalaidasta.

Ekolupaukset puolueittain

Vihreät

43 ekolupausta

• Luovutaan kaikissa kunnissa kaikista fossiilista polttoaineista eli kivihiilestä, turpeesta, öljystä ja maakaasusta. Asetetaan jokaisessa kunnassa tavoitevuosi fossiilisista luopumiselle.
• Laaditaan jokaiseen kuntaan tiekartta hiilineutraaliin tulevaisuuteen siirtymiseksi ja kehitetään kuntien kestävän kehityksen budjetointia.
• Tehdään kiertotaloudesta sekä energia- ja materiaalitehokkuudesta osa kotikunnan ja seudun elinkeinoelämän arkea. Esimerkiksi biokaasun tuotanto kierrättää paikalliset biojätteet, jätevesilietteen, lannan ja maatalouden sivuvirrat liikennepolttoaineeksi ja lannoitteeksi.
• Parannetaan energiatehokkuutta kunnan kiinteistöissä ja lisätään rakennusten omaa energiantuotantoa.
• Ohjataan kiinteistön omistajia energiatehokkuuden parantamiseen ja vähäpäästöisen energian käyttöön.
• Korvataan turve ja muut fossiiliset polttoaineet energiantuotannossa ensisijaisesti polttoon perustumattomilla menetelmillä sekä tarvittaessa aidosti kestävillä biomassoilla.
• Vahvistetaan hankintaosaamista ja varmistetaan hankintojen ekologisuus, eettisyys ja globaali vastuullisuus.
• Suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa vähäpäästöisiä ja ekologisesti kestäviä raaka-aineita, luomu- ja lähiruokaa sekä vähennetään eläinperäisen ruoan osuutta. Huolehditaan vegaanivaihtoehdon saatavuudesta.
• Osallistetaan kuntalaiset ilmastotyöhön ja otetaan huomioon ihmisten omat lähtökohdat. Kuullaan nuorten ilmastoliikettä.
• Huomioidaan hiilinielujen ja hiilivarastojen säilyttäminen ja kasvattaminen kuntien maankäytössä ja metsien hoidossa. Edistetään hiiltä sitovia viljelymenetelmiä kunnan vuokraamilla pelloilla.
• Otetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen mukaan kuntien ja kaupunkien strategioihin, poliittisiin ohjelmiin sekä käytännön toimenpiteisiin.
• Perustetaan jokaiseen kuntaan vähintään yksi suojelualue vaalikauden aikana.
• Suojellaan kiireesti kaikki kunnan omistamat METSO-ohjelman kriteerit täyttävät metsät.
• Huolehditaan maankäytön suunnittelussa ekosysteemien säilymisestä osoittamalla kaavoituksessa määrällisesti ja laadullisesti riittävät viher- ja vesialueverkostot.
• Laaditaan kaikkiin kuntiin kunnianhimoinen luonnonsuojeluohjelma, jota toteutetaan määrätietoisesti.
• Otetaan elinympäristöjen ennallistaminen osaksi kuntien luonnonsuojelutoimia.
• Hoidetaan kuntien metsiä asukkaita osallistaen siten, että ne turvaavat luonnon monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvot.
• Huolehditaan vesistöistä ja kalakannoista purkamalla vaelluskalojen nousuesteitä, rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla virtavesiä.
• Lisätään monimuotoisuutta muuttamalla nurmikoita niityiksi, hoitamalla avoimia alueita esimerkiksi laidunnuksella sekä vaalimalla uhanalaisten lajien elinympäristöjä.
• Vähennetään torjunta-aineiden käyttöä viherrakentamisessa ja suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa ilman torjunta-aineita tuotettuja elintarvikkeita.
• Ei kaavoiteta rakentamista uhanalaisten luontotyyppien tai lajiesiintymien päälle, kompensoidaan syntyneet ekologiset haitat.
• Ei sijoiteta kaivostoimintaa tai muuta teollista toimintaa arvokkaille luontokohteille tai niiden läheisyyteen.
• Turvataan kunnalliset eläinlääkintäpalvelut.
• Laaditaan kunnalle eläinsuojelusuunnitelma ja vahvistetaan paikallisten eläinsuojelutoimijoiden yhteistyötä.
• Varmistetaan, että kunnan hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat kaavoitusta ja edellytetään kaavoissa ilmastovaikutusten arviointia.
• Edistetään kaupungeissa ja taajamissa ekologisten verkostojen laajentumista sekä viihtyisyyttä lisäämällä katupuita, viherkattoja ja muuta kasvillisuutta jo rakennetun ympäristön keskellä.
• Pidennetään rakennusten elinkaarta.
• Lisätään rakennusten energiatehokkuutta, puurakentamista sekä muita fossiilittomia materiaaleja suosivia ratkaisuja.
• Kehitetään keskustojen elinvoimaa ja viihtyisyyttä edistämällä lähipalveluiden saavutettavuutta kävellen tai pyöräillen.
• Vähennetään kaupungeissa ja taajamissa liikkumisen tarvetta kaavoituksella, joka tähtää tiiviiseen ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta toimivaan yhdyskuntarakenteeseen.
• Lisätään raideliikennettä sekä suurten kaupunkiseutujen paikallisliikenteessä että kaupunkiseutujen välillä. Käynnistetään lähijunapilotteja eri puolilla maata.
• Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja tehdään siitä vaihtoehto entistä useammalle. Alennetaan joukkoliikennelippujen hintoja ja pidetään huolta, että erityisryhmille kuten nuorille, opiskelijoille ja eläkeläisille on vähintään 50 %:n alennus.
• Kasvatetaan kävelyn ja pyöräilyn suosiota rakentamalla nykyistä parempia kävely- ja pyöräteitä, parantamalla niiden talvikunnossapitoa sekä laatimalla joka kuntaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat.
• Edistetään kaupunkien kävelykeskustojen kehittämistä.
• Otetaan käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmät kaikilla kaupunkiseuduilla.
• Huolehditaan sujuvista matkaketjuista ja rakennetaan joukkoliikenneasemille helposti saavutettavia pyöräparkkeja.
• Edistetään harvemmin asutuilla alueilla vähäpäästöisempää autoilua kannustamalla kuntia, taloyhtiöitä ja yrityksiä rakentamaan sähköauton latauspisteitä ja biokaasuautojen tankkausasemia.
• Suurimmissa kaupungeissa voidaan ottaa käyttöön ruuhkamaksut liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi ja autoilun haittojen minimoimiseksi. Tuotot ohjataan joukkoliikenteen tukemiseen.
• Pienemmissä kunnissa hyödynnetään ja kehitetään edelleen myös kutsuliikennettä ja erilaisia uusia kuljetuspalveluja.
• Luovutaan kattavan joukkoliikenteen alueella pysäköinnin vähimmäismäärän määräävistä pysäköintinormeista ja siirrytään markkinaehtoiseen pysäköintiin.
• Tuetaan luovuutta ja etätyön tekemistä. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa paikasta riippumattoman työn tekemisen
• Panostetaan kiertotalouteen, joka tehostaa materiaalien käyttöä ja edistää palvelujen syntymistä.
• Luodaan malli paikallisille reilun muutoksen sopimuksille, jossa työntekijät, työnantajat, valtio, maakunta, kunta ja muut toimijat yhdessä sopivat, miten siirtymä ekologisesti kestäviin työpaikkoihin voidaan toteuttaa hallitusti ja reilusti.

Eläinoikeuspuolue

41 ekolupausta

• Kaikilla kunnallisilla sektoreilla, kuten päiväkodeissa, kouluissa, ikääntyneiden palveluissa ja sairaaloissa on taattava kaikille halukkaille päivittäin täysipainoinen vegaaninen vaihtoehto.
• Kasvisruokapäivien määrää kaikille ruokailijoille tulee selkeästi kasvattaa siten, että kaikkien kuntien ruokapalveluissa tarjotaan vähintään kahtena päivänä viikossa kaikille täysin kasviperäinen ruoka.
• Eurooppalaiset hyvinvointisäännökset alittavissa olosuhteissa tuotettuja eläintuotteita ei tule tarjota lainkaan.
• Lähi- ja luomutuotannot eivät ole itseisarvoja sinänsä, vaan ruoan raaka-aineiden eläimiin ja ympäristöön vaikuttavat tekijät otetaan huomioon kokonaisarviota tehdessä.
• Satokauden tarjontaa tulee hyödyntää siinä määrin kuin se on järkevää.
• Kunnissa tulee kehittää mahdollisuuksia toteuttaa kaupunkiviljelyä esimerkiksi tarjoamalla palstaviljelyalueita asukkaille.
• Ruokahävikkiä tulee ehkäistä entistä tehokkaammin.
• Hävikkiruoan hyödyntämiseksi kunnat tarjoavat ruoka-apua tarjoavien tahojen verkostolle kunnan järjestämän keskitetyn kuljetuslogistiikan ja muita tarvittavia tukitoimia. Keskitetyllä logistiikalla hävikkiruoka voidaan hyödyntää pienemmillä kuljetuskuluilla ja hiilidioksipäästöillä.
• Kunnissa tulee siirtyä ihmiskeskeisestä päätöksenteosta lajirajat ylittävään paikallispolitiikkaan, jossa jokaisen tuntevan ja ajattelevan olennon tarpeet ja hyvinvointi tulevat huomioiduksi.
• Eläinten käyttämistä urheilu- tai harrastusvälineenä ei tule tukea kunnallisin varoin, eikä kunnan tapahtumissa käyttää eläimiä ihmisten viihdykkeenä.
• Kuntien tulee vetäytyä eläimiä ihmisten viihdykkeenä käyttävistä yrityksistä ja organisaatioista, kuten eläintarhoista ja akvaarioista, eikä antaa toimilupia uusille toimijoille.
• Paikallisten viranomaisten ja yksityisten eläinten näkökulmaa edustavien yhteisöjen tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä etenkin eläinsuojeluongelmien ennaltaehkäisyssä.
• Edistääkseen eläintensuojelua kunnat voivat tukea nykyistä enemmän tiedotustyötä tekeviä eläinsuojeluyhdistyksiä ja ottaa vastuuta löytöeläinten lisäksi kodittomista lemmikeistä ja luonnonvaraisten eläinten auttamisesta.
• Lisäksi esimerkiksi sosiaalitoimen roolia mahdollisten eläinsuojelullisten ongelmatilanteiden tunnistamisessa tulee vahvistaa lisäämällä tietoisuutta asiasta. Myös koulutusta sekä yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tulee lisätä sosiaalitoimessa.
• Kunnan hallinnassa olevan terveen ja terveeksi hoidettavan löytöeläimen lopettaminen ei ole eettisesti kestävä vaihtoehto; ongelmiin tulee etsiä uusia ratkaisuja.
• Kunnan lakisääteinen velvollisuus huolehtia alueensa löytöeläimistä tulee toteuttaa asettamatta kuntalaisia tai löytyneitä eläimiä eriarvoiseen asemaan esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista johtuen.
• Kunnan tulee sopimuskauden aikana valvoa löytöeläintoimijan toimintaa myös eettisellä kriteeristöllä.
• Kaikkien kuntien tulee nimetä taho, joka vastaa hoitoa tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten kuljetuksesta ja hoidosta koituvista kustannuksista.
• Kuntiin tulee perustaa eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin. Mukana yhteistyöelimessä voi olla esimerkiksi pelastuslaitokset ja vapaapalokunnat, ensihoito, kunnallisen löytöeläinpaikan pitäjä, sosiaalipuolen henkilö, paikallinen eläinsuojeluyhdistys, poliisi, vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja kunnan eläinlääkäri.
• Niin kutsuttujen haittaeläinten ja suurnisäkkäiden osalta on tulevaisuudessa pyrittävä ennen kaikkea ihmis–eläin-konfliktien ennaltaehkäisyyn, ei eläinten väkivaltaiseen poistamiseen.
• Pölyttäjien pelastamiseksi tulee tehdä tietoista pölyttäjäpolitiikkaa.
• Luonnonmukaista viljelyä on lisättävä, reuna-alueita ja suojavyöhykkeitä perustettava, kukkivia puita kasvatettava ja pölyttäjiin liittyvää vaikuttavuustutkimusta lisättävä.
• Kunnissa kartoitetaan alueita, joiden niittoväliä pystytään harventamaan.
• Pientareita levennetään paitsi pölyttäjien myös muiden eläinten ja monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi.
• Kuntien on pyrittävä alueellaan syntyvän jätteen määrän minimoimiseen ja mahdollistettava helposti saavutettavat jätteenlajittelupisteet asukkaille.
• Valosaasteen aiheuttamat ympäristöhaitat kasveille, hyönteisille ja muille eläimille on otettava kunnissa vakavasti. Kuntien liikennevalaistuksessa, kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa minimoidaan valosaasteen kertyminen. Tämä voidaan tehdä lisäämällä valosaasteen vähentäminen kuntien ympäristönsuojelumääräyksiin. Keinovalon vähentämisen suunnitelmat aloitetaan heti valtuuston toimintakauden alussa sekä ihmisten että luonnonvaraisten eläinten valo- ja pimeärytmin häiriintymisen korjaamiseksi.
• Kuntien on edistettävä energiajärjestelmien dekarbonisointia ja sähköistämistä. Fossiilisten polttoaineiden ja niihin verrattavien energialähteiden käytölle on asetettava takaraja kunnissa. Kuntien on kaikessa energiankäytössään suosittava uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa sekä käytettävä systemaattisesti hukkalämpöä.
• Uusille turve-, hiili- ja öljyvoimaloille ja fossiilisten polttoaineiden jalostuslaitoksille ei tule antaa rakennuslupia.
• Fossiilisten polttoaineiden ja niihin verrattavien energialähteiden myynnistä riippuvaisten toimijoiden vuokrasopimukset on kunnissa arvioitava uudelleen ja niiden jatkamisen ehtona on oltava selkeä suunnitelma fossiilienergiasta luopumiselle.
• Kuntien on luotava edellytyksiä sähköautojen yleistymiselle rakentamalla kunnan ylläpitämiä latauspaikkoja.
• Kaupunkien viher- ja luonnonalueita tulee suojella, ja uusien alueiden kaavoittamista ihmisten asumis- ja rakentamiskäyttöön välttää olemassa olevaa rakennuskaavaa tiivistämällä.
• Rakentamisessa on huomioitava entistä paremmin sekä lemmikkieläinten että ihmisten läheisyyteen sopeutuneiden luonnoneläinten tarpeet. Paikallisille linnuille ja muille kaupunkieläimille osoitetaan tiloja ja pesimismahdollisuuksia.
• Kuntien on sitouduttava kestävän metsätalouden periaatteisiin omissa metsissään. Avohakkuista on luovuttava kokonaan.
• Kaupungeissa on luonnontilaisia ja hoitamattomia alueita sekä luonnon itsensä, muiden eläinten että ihmisten vuoksi.
• Kunnissa arvostetaan ja suojellaan vanhoja puita ja rakennuksia.
• Uudisrakentamisessa suositaan puurakentamista.
• Uudisrakentamisen sijaan pyritään kunnostamaan ja muokkaamaan jo olemassa olevia rakennuksia. Silloin kun tämä ei ole mahdollista, uudisrakentaminen suoritetaan pääsääntöisesti aiemmin rakennetuilla alueilla eikä luonnonympäristöjä enää raivata rakenteiden tieltä.
• Kaduilta poistettavaa puhdistamatonta lunta ei hävitetä suoraan vesistöihin.
• Kaupunkien sisäisestä liikenteestä tehdään turvallisempaa ottamalla käyttöön kaupunkipyörät.
• Samalla kuntien tulee kehittää pyöräliikenneväyliä, pyöräpysäkointiä ja pyörien itsehuoltopisteitä.
• Liikenteestä tehdään turvallisempaa niin ihmisille kuin muille eläimillekin rakentamalla tiealueiden poikki kulkevia vihersiltoja ja pieneläinputkia.

Vasemmistoliitto

35 ekolupausta

• Tiheillä kaupunkialueilla joukkoliikenteen on mahdollistettava autoton elämä, haja-asutusalueilla vähintään päivittäisasiointi.
• Kunnissa pitää kokeilla kylien välistä kutsuliikennettä ja yhteiskuljetuksia.
• Lippuhintojen osalta joukkoliikenteen tulee olla auton omistamista edullisempi vaihtoehto ja saavutettavissa tulotasosta, iästä, terveydentilasta tai vammasta riippumatta.
• Kaupunkialueilla tehostetaan joukkoliikennettä kehyskunnista esimerkiksi liityntäpysäköintiä kehittämällä.
• Pysäkki- ja reittisuunnittelussa huomioidaan palvelujen käyttäjät.
• Joukkoliikenteen esteettömyyttä tulee kehittää.
• Kaikkiin kuntiin laaditaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.
• Kävely ja pyöräily ovat ensisijaisia liikennemuotoja uusia alueita kaavoitettaessa.
• Keskusta-alueilla lisätään kävelykatuja ja levennetään jalkakäytäviä sekä rakennetaan nopeiden pyöräyhteyksien väyliä.
• Talvipyöräilyä edistetään kehittämällä pyöräväylien talvihoidon menetelmiä ja priorisoimalla talvisin kevyen väylän liikenteen auraus.
• Lasten ja nuorten liikuntaa edistetään huolehtimalla siitä, että peruskouluun pääsee turvallisesti polkupyörällä koulumatkan pituuden sen salliessa.
• Pyöräilyn lisäämiseksi toteutetaan riittävän suurissa kunnissa yhteiskäyttöpyörien järjestelmiä.
• Välttämättömän henkilöautoliikenteen muuttaminen mahdollisimman suuressa määrin sähkö- ja kaasukäyttöiseksi on tärkeä keino pienentää sen päästöjä. Kunnissa laaditaan suunnitelma tankkaus- ja latausverkoston laajentamisesta ja kilpailutetaan sen toteuttaja.
• Tuetaan autojen yhteiskäyttöä pysäköintisuunnittelulla ja latauspisteillä.
• Kuntien autoja voidaan avata yhteiskäytölle, kun ne eivät ole virkakäytössä.
• Rakennuksen lähestyessä elinkaarensa loppua on ensisijaisesti arvioitava, voiko elinkaarta pidentää.
• Mikäli purkaminen on kuitenkin välttämätöntä, täytyy purkuluvan ehdoksi asettaa rakennusjätteen kierrätyksen näkökulmasta tehty purkukartoitus.
• Julkisissa rakennuksissa päästöjä vähennetään esimerkiksi hukkalämmön talteenotolla, aurinkoenergian rakentamisella, kestävämpiin lämmitysratkaisuihin kuten maalämpöön vaihtamisella ja lämpövarastoinnilla.
• Suositaan kaavoituksessa puurakentamista.
• Edistetään viherkertoimen, esimerkiksi viherkattojen, käyttöä kaavoitusprosesseissa.
• Lisätään viherkosketusta, esimerkiksi metsäpohjaisia pihoja erityisesti varhaiskasvatuksen kiinteistöissä.
• Kunnallisissa energiayhtiöissä pitää luopua kivihiilen ja turpeen käytöstä vuoteen 2025 mennessä ja korvata energiantuotanto ensisijaisesti polttoon perustumattomilla ratkaisuilla.
• Biomassa on siirtymäkauden polttoaine matkalla kohti polttoon perustumattomia ratkaisuja, ja sitä tulisi käyttää ainoastaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
• Kunnallisten energiayhtiöiden on asetettava tiukat kestävyyskriteerit käytetylle biomassalle ja sitouduttava niiden valvontaan.
• Muutetaan tuulivoiman rakentamiseen liittyvää kaavoitusta ja olemassa olevien kaavojen tulkintaa siten, että ne tukevat modernien tuulivoimaloiden rakentamista ja tuulivoiman ja paikallisten elinkeinojen yhteensovittamista. Lasketaan merituulivoiman kiinteistövero samalle tasolle maalle rakennetun tuulivoiman kanssa, kun lainsäädäntö sen mahdollistaa.
• Kausivaihtelun tuottamaa energian ylitarjontaa voidaan varastoida energiayhtiöissä ottamalla käyttöön esimerkiksi maanalaisia vesivaraajia. Julkisissa rakennuksissa rakennetaan kiinteistön tarpeisiin riittävät lämpövarastot.
• Lisätään kuntien omistamien metsien suojelua määrätietoisesti paikallisten luonnonsuojeluverkostojen ja luontoselvitysten mukaisesti. Resursoidaan luonnonsuojelualueiden ylläpitoa riittävästi ja ennallistetaan suojelukohteita.
• Kaavoituksessa on huomioitava luontoarvot ja riittävät ekologiset käytävät eläinten turvalliseen siirtymiseen paikasta toiseen.
• Eläinten oikeuksien toteutumisessa tärkein askel on siirtyä käyttämään julkisten ruokapalveluiden hankinnassa yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita. Niiden osuutta nostetaan vähintään 50 prosenttiin hankinnoista.
• Kuntiin nimetään päivystävä valvontaeläinlääkäri.
• Perustetaan eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin, johon kuuluvat eläinsuojelujärjestöt, poliisi ja paikallinen eläinsuojelu. Tehdään yhteistyötä poliisin kanssa erityisen eläinsuojelupoliisin nimeämiseksi kuntaan.
• Kuntien tulee ottaa vastuulleen irrallaan tavattujen seura- ja harrastuseläinten kiinniotto ja kuljetus sekä näistä koituvat kustannukset. Lisäksi löytöeläinten hoidon laatua tulee parantaa.
• Parannetaan vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta ennallistamalla mahdollisuuksien mukaan koskia ja rakentamalla kalareittejä vesivoimaloiden yhteyteen.
• Kapasiteetiltaan pienimpiä vesivoimaloita voidaan purkaa kalareittien parantamiseksi ja luonnon ennallistamiseksi.
• Hankintoja suunniteltaessa vähintään yhtä suuri painoarvo on annettava hankintojen ympäristökestävyydelle, yhteiskuntavastuulle ja vähintään omaan palvelutuotantoon verrattavien työehtojen toteutumiselle.

Feministinen puolue

31 ekolupausta

• Kuntien hankintoja koskevien päätösten on oltava sosiaalisesti, ekologisesti ja hyvinvoinnin näkökulmasta kestäviä. Kuntien hankintojen yhteydessä on aina selvitettävä päätösten yhdenvertaisuus-, ihmisoikeus- ja ilmastovaikutukset. Päätökset palveluiden tuottajista on tehtävä ihmisoikeus- ja ilmastonäkökulmaa painottaen. 
• Kuntien tulee viipymättä leikata päästönsä ja kulutuksensa tasolle, jolla ne saavuttavat hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.
• Viherympäristöjen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on elintärkeää.
• Irtaudutaan turpeesta, kivihiilestä ja öljystä.
• Näitä ei pidä korvata bioenergialla vaan aidosti uusiutuvilla energialähteillä.
• Vähennetään autoilun päästöjä vahvistamalla joukkoliikenneyhteyksiä sekä kaupungeissa että maaseudulla.
• Otetaan käyttöön ruuhka- ja tiemaksut ja käytetään tuotot joukkoliikenteen parantamiseen.
• Rakennetaan asuinalueita, joissa työpaikat, palvelut ja joukkoliikenne ovat lähellä ja luovutaan parkkipaikkojen vähimmäismäärää säätelevästä pysäköintinormista.
• Lisätään sähköautojen latauspisteitä.
• Vähennetään vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormaa ja rehevöitymistä huolehtimalla hulevesien tehokkaammasta imeyttämisestä kosteikkojen, sadepuistojen ja viherkattojen avulla.
• Vähennetään pienhiukkaspäästöjä kaupunki- ja liikennesuunnittelulla ja edistämällä pienhiukkaspäästöttömiä lämmitysratkaisuja.
• Laajennetaan jätteen ja materiaalien kierrätystä yhteistyössä yritysten kanssa.
• Tuetaan jakamistaloutta edistävien toimintojen kokeiluja.
• Kuntien julkisissa ruokapalveluissa eläinperäisten tuotteiden osuus on ensin puolitettava ja siirryttävä sitten kokonaan kasviperäisiin aterioihin.
• Kaikissa ruokahankinnoissa on noudatettava kestävyyttä pellolta pöytään.
• Hävikkiruoan jakamismahdollisuuksia tulee parantaa.
• Kuntien tulisi pyrkiä kiinteistöjen hiilineutraaliin energiakäyttöön vuoteen 2030 mennessä.
• Uudisrakentamisen kohdalla tulee suosia vähäpäästöisiä materiaaleja.
• Säilytetään luonnontilaiset suot ja kosteikot koskemattomina ja palautetaan ojitetut suot luonnontilaisiksi.
• Elvytetään vaelluskalakantoja poistamalla tai ohittamalla tarpeettomat nousuesteet sekä varmistamalla asianmukaiset kalatiet uusiin rakennelmiin.
• Lisätään kaupunkiviljelmiä ja niittyjä pölyttäjien houkuttelemiseksi.
• Siirrytään kuntien viheralueilla ja metsissä ns. hallittuun hoitamattomuuteen hiilinielujen vahvistamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
• Säästetään arvokkaat metsäalueet rakentamiselta.
• Lisätään ympäristö- ja ilmastokasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa sekä pidetään yllä lasten ja nuorten tietoisuutta heidän omista oikeuksistaan ja vastuistaan aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa ja lähiympäristössään.
• Lisätään viherympäristöjä pihoille ja luonnossa oppimista päiväkotien arkeen.
• Kunnat ja kaupungit tulee suunnitella ympäristöinä niin, että ne edistävät hyvinvointia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi ja ovat saavutettavia kaikille.
• Vahvistetaan kaupunkien alueellisia palveluita ja kulkuyhteyksiä siten, että kaikki alueen asukkaat voivat saavuttaa tarvitsemansa palvelut, kaupat, päiväkodin, koulun, kirjaston, viheralueet ja terveyskeskuksen 15 minuutissa tarvitsematta omaa autoa.
• Lisätään joukkoliikenteen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta tarjoamalla lyhyitä vuorovälejä, luotettavia runkolinjoja ja kohtuuhintaista matkustamista. Hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet asemille ja pysäkeille parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta. 
• Panostetaan puistoihin, lähimetsiin ja luontokohteiden saavutettavuuteen.
• Vähennetään melusaasteen määrää. Hiljaisten kohteiden olemassaolo ja saavutettavuus on turvattava.
• Vähennetään valosaastetta ja parannetaan turvattomaksi tai epäviihtyisiksi koettujen julkisten tilojen valaistusta käyttäjiä kuullen.

Kristillisdemokraatit

18 ekolupausta

• Hankinnoissa kiinnitetään huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa johtaa hankintakilpailun voittamiseen.
• Kunnan pitää asettaa strategiset tavoitteet luontoalueiden, maaperän, vesistöjen, ilman ja ilmaston suojelemiseksi sekä ympäristöhaittojen, melun ja sisäilmaongelmien vähentämiseksi.
• Joukkoliikennettä on kehitettävä kuntalaisia kuunnellen ja pyrkien lisäämään sen käyttöä.
• Kannustamme kehittämään erilaisia autonvuokraus- ja kimppakyytijärjestelmiä sekä liikkumispalvelujen integroitumista.
• Kannatamme liikenteessä siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista kohti ilmastoystävällisempiä energialähteitä, kuten biokaasua, sähköä ja synteettisiä polttoaineita.
• Pidämme tärkeänä liityntäliikenteen toimivuutta ja riittävien, edullisten pysäköinti- mahdollisuuksien turvaamista sujuvaan pendelöintiin.
• Suosimme puurakentamista sekä muita kestäviä ja ympäristöä säästäviä materiaaleja ja lämmitysratkaisuja julkisessa rakentamisessa.
• Julkisten rakennusten monikäyttöisyyteen ja saavutettavuuteen sekä rakentamisen laatuun, rakennusvalvontaan ja rakennusten elinkaareen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
• Pysäköinnin edullisuus tukee keskustan elävyyttä ja vähentää kauempana olevien kauppakeskusten ja kauppakeskittymien houkuttelevuutta. Näin voidaan vähentää myös liikenteen päästöjä.
• Kevyen liikenteen määrän ja nopeuksien kasvaessa myös väyläverkon turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
• Kristillisdemokraatit kannattaa jätteiden määrän vähentämistä ja niiden lajittelun lisäämistä.
• Varmistetaan kuntien energiajärjestelmien turvallisuus, hajauttaminen ja päästöjen väheneminen.
• Tuetaan joukkoliikennettä sekä liikenteessä siirtymistä ilmastoystävällisempiin energialähteisiin.
• Tuetaan [joukkoliikenteen] alennuksia nuorisolle, opiskelijoille, lastenvaunujen kanssa kulkeville ja eläkeläisille.
• Kannustetaan joukkoliikenteen käyttöä lisääviin kokeiluihin, esimerkiksi että ruuhka-aikojen ulkopuolella kulkeville tarjotaan edullisempia lippuja.
• Tuetaan pyöräilyä ja kävelyä.
• Edistetään kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden toiminnassa kiertotaloutta.
• Yhdyskuntien tuottaman energian talteenottoa ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään.

SKP

18 ekolupausta

• Kuntien on itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa perustettava rakennusliikkeitä, jotta voidaan varmistaa riittävä, monipuolinen ja ympäristöystävällinen asuntotuotanto.
• Kaikki maaperän mineraalivarat on säädettävä yhteiseksi valtion omaisuudeksi. Lupa tiukkoja ympäristönormeja noudattavaan kaivostoimintaan voidaan antaa vain, kun toiminnasta aiheutuvat hyödyt yhteiskunnalle todetaan huolellisen harkinnan jälkeen selvästi suuremmiksi kuin kaivoksesta aiheutuvat haitat.
• Kunnissa on säästettävä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä metsiä ja muita viheralueita rakentamiselta.
• Energiantuotannossa Suomen tulisi päättää energiaomavaraisuudesta ja luopua uusiutumattoman energian, myös turpeen, käytöstä.
• Energian kulutukseen on puututtava myös esimerkiksi verotuksella.
• Kuntien ei pidä myydä ympäristön kannalta tärkeitä energia-, vesi- ja joukkoliikenneyhtiöitä yksityisille.
• Kunnissa on kehitettävä joukkoliikennettä itse tuotettuna palveluna.
• Kaupunkisuunnittelussa on tehtävä yksityisautoilua vähentäviä ratkaisuja, kuten kehitettävä kevyen liikenteen väyliä, kävelykatuja ja älykästä liikenneverkkoa.
• Liikennettä voidaan vähentää myös yhteiskäyttöautoja suosimalla ja pitämällä palvelut sekä työpaikat lähellä.
• Kaupunkiluontoa on suojeltava, eikä kaupunkeja saa rakentaa liian tiiviisti.
• Kuntien on suosittava paikallisia tuottajia esimerkiksi keskittämällä oman ateriantuotannon hankintoja mahdollisimman paljon lähituotantoon.
• Kasvisruokaa on suosittava lihantuotantoa eettisempänä sekä energiaa ja vettä vähemmän kuluttavana vaihtoehtona.
• Kunnissa on opetettava ympäristökasvatusta ja omavaraisuutta.
• Kunnissa on käytävä enemmän dialogia a ympäristöliikkeiden, erityisesti nuorten ympäristöliikkeen kanssa.
• Ympäristöliikkeelle on tarjottava enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä kuten toimitiloja.
• Kunnan toimielimiin kuten valtuustoon on saatava puhujalavan ja vaikuttamisen paikkoja nuorille ympäristöaktivisteille.
• Kunnallisten eläinlääkäripalvelujen resurssien riittävyydestä on huolehdittava.
• Kuntien on tehtävä enemmän yhteistyötä paikallisten eläinoikeusyhdistysten kanssa, tuettava niiden toimintaa esim. tarjoamalla edullisempia tiloja sekä ratkottava eläinten terveyttä ja hyvinvointia haittaavia ongelmia paikallisesti.

Keskusta

15 ekolupausta

• Kannustamme biopolttoaineiden ja niiden jakeluverkoston kehittämiseen, tuuli- ja aurinkovoiman sekä maalämmön käyttöön.
• Fossiilisen energian ja erityisesti kivihiilen käytöstä luovutaan.
• Edistämme suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan käyttöä julkisessa ruokahuollossa.
• Etätyöskentelyä ja -opiskelua tulee tukea mahdollistamalla yhteisöllisten tilojen syntymistä ja rakentamista.
• Tarvitaan julkisen puurakentamisen tuki, kun kunta käyttää pääasiallisena rakennusmateriaalina puuta.
• Energiatuotannossa suositaan uusiutuvia energiamuotoja ja erityisesti kotimaista energiaa, kuten biopolttoaineita, tuulivoimaa ja maalämpöä.
• Tuetaan biokaasun jakeluverkoston sekä sähköautojen vaatimien latausverkkojen rakentumista.
• Jätteenlajittelusta ja kierrätyksestä pitää tehdä helppoa, halpaa ja kannustavaa.
• Lähijunaliikennettä pitää kehittää ympäri maan niin, että se palvelee paremmin esimerkiksi työmatkaliikennettä. Suurten kaupunkien välisen junaliikenteen pitää olla toimivaa.
• Asuntojen kaavoitusta rautateiden varsiin pitää edistää.
• Suurissa kaupungeissa on tärkeää, että kaupunkien sisäinen julkinen liikenne toimii. Turvataan julkiset liikenneyhteydet myös suurten kaupunkien reuna-alueilla.
• Maksujen tulee kannustaa julkisen liikenteen käyttöön oman auton käyttämisen sijaan siellä, missä julkista liikennettä on saatavilla.
• Kaupungeissa tulee olla metsiä ja puistoja lähietäisyydellä.
• Siirtolapuutarhojen perustamisen tulee olla mahdollista.
• Lasten suhdetta luontoon vahvistetaan kouluissa ja päiväkodeissa.

Piraattipuolue

15 ekolupausta

• Kaavoitetaan tiivistä yhdyskuntarakennetta joukkoliikenneyhteyksien ympärille.
• Puistot ja virkistysalueet toimivat vastapainona tiiviille kaupungille.
• Suojellaan lähiluonnon monimuotoisuutta.
• Tuetaan maa- ja metsätalouden hiilinieluja.
• Asuntojen parkkipaikkanormia voidaan löysätä.
• Kunnat voivat maanomistajina suojella metsiä, soita ja virtavesiä sekä kannustaa yksityisiä luontoa kunnioittavaan ja hiiltä sitovaan maa- ja metsätalouteen.
• Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden polttamisesta on päästävä eroon.
• Ohjataan kunnallisia energiayhtiöitä kohti tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja ydinvoimaa.
• Selvitetään pienydinvoimalla tuotetun kaukolämmön mahdollisuudet suurimmissa kaupungeissa.
• Tuetaan aurinkoenergian ja lämpöpumppujen käyttöä kodeissa.
• Nostetaan kävelyn, pyöräilyn ja sähköistetyn joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.
• Tuetaan autokannan sähköistymistä kehittämällä latausinfraa.
• Maksuton lähijoukkoliikenne on pitkän aikavälin tavoitteemme.
• Etätyömahdollisuuksien tukeminen vähentää liikkumisen tarvetta ylipäätään.
• Ruuhkamaksut voivat olla yksi keino vähentää ruuhkia ja ohjata liikennettä kestäviin kulkutapoihin.

RKP

13 ekolupausta

• Uusiutuvan energian käyttöön siirtymistä on edistettävä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovuttava etenkin lämmityksessä.
• Meidän on rakennettava pitkäikäisiä rakennuksia ja huolehdittava, että meillä on riittävästi resursseja niiden ylläpitoon.
• Haluamme lisää puurakentamista kuntiin ilmastovaikutustemme vähentämiseksi.
• Kuntien hankintatoimi on tärkeä työväline ilmastotyössä esimerkiksi ilmastoälykkäiden ratkaisujen ja lähituotannon edistämiseksi.
• Haluamme lisätä sähköautojen latausasemien ja biokaasuautojen tankkauspisteiden määrää.
• Haluamme edistää ympäristöystävällisiä autoja tukevaa pysäköintipolitiikkaa.
• Teemme työtä hyvien liikenneyhteyksien ja hyvän liikennesuunnittelun edistämiseksi sekä kevyen liikenteen väylien ja autottomien alueiden lisäämiseksi.
• Haluamme edistää toimivaa joukkoliikennettä ja liikkuvuuspalvelujen lisäämistä – autottomuuden on oltava helppoa etenkin kaupungeissa.
• Nopeat ja luotettavat verkkoyhteydet tukevat sekä etätyömahdollisuuksia että koko maan digitaalista kilpailukykyä.
• Haluamme tehdä työtä [Itämeren] kuormituksen vähentämiseksi muun muassa tehostamalla vedenkäsittelyä ja lisäämällä ravinteiden kierrätystä.
• Haluamme kuntien ehkäisevän luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä osoittamalla riittävästi resursseja valistustyöhön ja vapaaehtoisiin luonnonsuojelutoimenpiteisiin.
• Haluamme, että kunnat määrätietoisessa ympäristötyössään panostavat myös toiminnastaan syntyvien turhien jätteiden vähentämiseen. Tämä edellyttää riittävän monesta keräyspisteestä koostuvaa toimivaa kierrätystä, uusiokäyttöä ja jätteenkäsittelyä.
• Kuntahankinnoissa on tärkeätä korostaa entistä suuremmassa määrin laatukriteereitä, huomioida ilmastovaikutukset ja sallia tarjousten jakaminen osiin.

SDP

6 ekolupausta

• Lisää laadukkaita koteja joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
• Kuntien tulee siirtyä pois öljylämmityksestä omistamissaan kiinteistöissä.
• Asuntojen siirtymistä fossiilittomiin lämmitysjärjestelmiin on tuettava.
• Liikenteen ja liikkumisen kehittämisessä on panostettava joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn, kävelyyn ja muihin ilmastokuormitusta vähentäviin liikkumismuotoihin.
• Asuinalueet tulee suunnitella niin, että arjen palvelut, harrastukset ja työpaikat ovat saavutettavissa julkisen ja kevyen liikenteen keinoin.
• Joukkoliikenteen saatavuudesta ja toimivuudesta on huolehdittava koko maassa.

Avoin puolue

5 ekolupausta

• Kuntien pitää tukea pölyttäjiä kaupunkisuunnittelulla: tätä voidaan tutkitusti tehdä sallimallalla luonnonkukkien ja ketojen kasvaminen, eikä myrkytetä niitä, kuten nyt ainakin Helsingissä laajalti tehdään.
• Haittaeläimiin kaupungeissa tulee puuttua luonnollisin keinoin. Pienpetojen kuten kettujen ja lumikkojen pesiministä edistämällä saataisiin harvennettua hanhi- ja rottakantoja ilman myrkkyjä ja pyssyjä.
• Kuntien pitää puuttua ympäristörikoksiin ja ympäristön terveyshaittoihin, kuten huonoon ilmanlaatuun, nopeasti ja vahvasti.
• Hankinnoissa tulee painottaa terveellistä, maistuvaa ruokaa joka on kestävästi tuotettu ja josta ylijäävä määrä saadaan käyttöön.
• Kaupunkisuunnittelun suhteen kannatamme kasvualueilla ekologista, korkeaa rakentamista raideliikenteen asemien lähelle.

Kokoomus

5 ekolupausta

• Vaihdetaan lähikoulun lämmitys öljystä maalämpöön.
• Korvataan hiilenpoltto vähäpäästöisillä energiamuodoilla.
• Puhdistetaan jäte- ja hulevedet nykyistä paremmin.
• Otetaan uusimmat ideat käyttöön jätteiden kierrättämisessä.
• Vähennetään liikenteen päästöjä fiksusti ja vaikuttavasti.

Kristallipuolue

5 ekolupausta

• Kaivoslaki on välittömästi kirjoitettava uusiksi
• Meidän on kansana maa-alueiden lisäksi suojeltava myös vesistöjämme, mukaan lukien pohjavesiämme.
• Ratkaisuna vesipulaan onkin muuttaa yhteiskunnan toimintatapoja resurssipohjaiseksi, niin että luonnon tasapaino palautetaan.
• Luonnonmukaisen ravinnon kasvattamista on tuettava riittävästi valtion toimesta.
• Tuotantoeläimet on myös nähtävä elollisina ja tuntevina, ja niiden kohtelun on oltava eettisen tarkastelun kestävää.

Siniset

3 ekolupausta

• Turvallista ja terveellistä lähiruokaa kouluihin
• Riittävästi parkkipaikkoja keskustoihin ja tiheämmät joukkoliikenteen vuorovälit
• Suojellaan lompakkoa ja luontoa: edistetään kiertotaloutta ja vähennetään turhaa hävikkiä

Liike nyt

2 ekolupausta (eivät varsinaisesti tekoja, mutta menköön)

• Puistojen ja virkistysalueiden ylläpito ja kaavoittaminen kaikkien yhteiseen käyttöön on tärkeää.
• Luonnonpuistojen kaavoitus on tärkeää, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella.

Liberaalipuolue

0 ekolupausta

Perussuomalaiset

”[––] ilmasto- ja sukupuolipolitiikkaan liittyvän ideologisen vouhotuksen [––] kaltaisista turhista ja haitallisista menoista tulee leikata.”

Suomen kansa ensin

”Suhteettomalle ilmastovöyhötykselle ei saa antaa jalansijaa”

Yhteenveto

Vihreät, eläinoikeuspuolue, vasemmistoliitto ja feministinen puolue ovat panostaneet ekologisiin tavoitteisiinsa selkeästi enemmän kuin muut puolueet. Lisäksi niiden ajamat ekotavoitteet vaikuttavat ainakin minun silmiini järkeviltä. Puolueilla on hiukan erilaiset painotukset ekoasioissa ja muutenkin, mutta vaikuttaisi siltä, että ne kaikki ovat oikeasti sitoutuneet ekokriisin ratkaisemiseen. Valitsitpa minkä tahansa näistä, et voi mennä pahasti metsään (hehe).

Kristillisdemokraatit, SKP, keskusta, piraattipuolue ja RKP ovat myös panostaneet ekotavoitteisiinsa, mutta eivät läheskään yhtä paljon kuin kärkinelikko. Näiden puolueiden tavoitteissa myös konkretian taso alkaa laskea (esim. KD: ”Hankinnoissa kiinnitetään huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin” – miten tätä mitataan?)

Keskusta vaikuttaa pesevän mainettaan turvelinjaustensa jäljiltä, mutta sanamuodot kiertävät ovelasti juuri turpeen (”Fossiilisen energian ja erityisesti kivihiilen käytöstä luovutaan” – turvehan oli uusiutuva luonnonvara, vai miten se menikään?) Ikään kuin puolue yrittäisi miellyttää samaan aikaan sekä turvetuotannon puolustajia että sen vastustajia. Lisäksi keskusta ajaa voimakkaasti biopolttoaineita, vaikka ne eivät ole päästöttömiä. Lupauksiin kannattaakin suhtautua varauksella.

SDP, avoin puolue, kokoomus, kristallipuolue, siniset, liike nyt ja liberaalipuolue eivät ole jaksaneet panostaa riittävästi ekolupauksiinsa. On erityisen yllättävää nähdä SDP tässä seurassa, sillä puolue on nykyisellä hallituskaudellaan ajanut kiitettävästi ilmastotoimia ja asettanut Suomelle kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Ehkä puolue luottaa liikaa menneisiin tekoihinsa.

Kokoomus haluaa vähentää liikenteen päästöjä ”fiksusti ja vaikuttavasti” – mitä ikinä se käytännössä tarkoittaakaan, sinisten mielestä parkkipaikkojen turvaaminen keskustoissa on ekoteko ja liberaalipuolue ei ole vaivautunut keksimään yhtäkään ekolupausta muutenkin erittäin suppeaan kuntavaaliohjelmaansa.

Perussuomalaiset pitää ilmastotoimia ”vouhotuksena” ja Suomen kansa ensin ”vöyhötyksenä”. Näissä on varmasti sävyero, mutta joka tapauksessa näitä puolueita ei tule missään nimessä äänestää, jos haluaa suojella ilmastoa ja luontoa. Se tuskin tulee kenellekään yllätyksenä.

---

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 26.5.–8.6.2021 ja ulkomailla 2.–5.6.2021. Koronaturvallisuuden vuoksi kannattaa äänestää ennakkoon. Lisätietoa vaaleista

---

Jos haluat tiedon uusista julkaisuista, voit seurata Ilmastolokia Instagramissa.