Mihin todella tarvitsen lämmintä vettä?

Suihkupää

Noin kolmannes hiilijalanjäljestäni johtuu asumisesta. Kuten aiemmin totesin, asumisen päästöt muodostuvat suurelta osin kaikenlaisesta lämmityksestä – asunnon, uunin, jääkaapin takaritilän ja niin edelleen. Yksi lämmitettävä asia on vesi.

Ihmisten suku kehittyi noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Ainakin ensimmäiset miljoona vuotta olemassaolostaan ihminen ei hallinnut tulta. Toisin sanoen vesikin oli otettava sen lämpöisenä kuin sen sattui luonnosta saamaan. Lämmin vesi on siis evoluution mittakaavassa nykyajan hömpötystä, jota ilmankin on eletty iät ajat.

Mistä lämpimän veden kulutusta sitten olisi tänä päivänä realistista säästää? Aloitetaan pohtimalla, mihin ylipäätään käytän vettä. Äkkiseltään keksin seuraavat kohteet:

  • Juominen
  • Ruoanlaitto
  • Käsienpesu
  • Tiskaaminen
  • Pyykinpesu
  • Peseytyminen
  • WC:n huuhtelu
  • Kukkien kastelu
  • Siivous

Listan kohteista lämmintä vettä syövät tyypillisesti käsienpesu, tiskaaminen, pyykinpesu, peseytyminen ja siivous. Miten lämpimän veden kulutusta näissä yhteyksissä voisi pienentää?

Käsienpesu

Monelle tuttu käsienpesuohje kuuluu jotakuinkin näin: kostuta kädet lämpimällä vedellä, annostele saippuaa, hiero saippuaa huolellisesti käsiin vähintään 20 sekuntia, huuhtele ja kuivaa kunnolla. Tosin muutamia vuosia sitten luin artikkelin, jonka mukaan kädet voisi aivan hyvin pestä myös kylmällä vedellä.

Ekoteko 1: Pesen kädet kylmällä vedellä.

Kun koronavirus rantautui Suomeen, media kertasi ahkerasti käsienpesuohjeita, ja hyvä niin! Monessa ohjeessa puhuttiin nimenomaan lämpimästä vedestä, joten sain käsityksen, että lämmin pesee kädet paremmin.

Kuitenkin esimerkiksi THL:n ohjeessa puhutaan vain runsaasta vedestä, ei lämpimästä. Unicefin sivuilla asia kerrotaan suoraan:

Kunhan käytät saippuaa, kylmä ja kuuma vesi ovat yhtä tehokkaita bakteerien ja virusten tappajia.

Itse asiassa pesu kylmällä vedellä on tutkitusti hyväksi käsien iholle.

Tiskaaminen

Marttojen mukaan astiat tulisi pestä ja huuhdella ”niin kuumalla vedellä kuin kätesi kestävät”. Kuumaa vettä tarvitaan ohjeen mukaan erityisesti rasvaisten astioiden pesuun. Astioita ei tulisi huuhdella juoksevan veden alla vaan seisovassa vedessä huuhtelualtaassa.

En kyseenalaista väitettä rasvan irtoamisesta kuumalla vedellä, vaan oma kokemukseni tukee tätä. Myös huuhtelu seisovassa vedessä on järkevää, jos pestäviä astioita on paljon.

Meillä tosin astianpesukone puhdistaa suurimman osan astioista. Nykyaikaisten tiskikoneiden vedenkulutus on 6–17 litraa per pesu. Tyypillisen tiskialtaan tilavuus puolestaan on 20 litran tienoilla. Näiden lukujen valossa astiaa kohden käytettävä pesuveden määrä on tiskikoneessa käytännössä aina alhaisempi kuin käsin tiskattaessa.

Ekoteko 2: Käytän tiskaukseen niin vähän vettä kuin pystyn.

Jos täyttäisin pesu- ja huuhtelualtaan Marttojen ohjeen mukaisesti joka ruokailun jälkeen puolilleen vettä niitä muutamaa astiaa varten, jotka eivät mene tiskikoneeseen, käyttäisin tähän noin 80 litraa kuumaa vettä vuorokaudessa, mikä kuulostaa aika paljolta. Tässä tapauksessa olenkin todennut viisaammaksi kehittää oman tiskaustavan:

Joonaksen vaihtoehtoinen tiskausmenetelmä

  1. Laske pari litraa vettä altaan pohjalle ja annostele pesuainetta.
  2. Aloita aterimista ja muista astioista, joille riittää pieni määrä pesuvettä.
  3. Huuhtele kukin astia yksitellen sen pesemisen jälkeen ohuella vesinorolla pesuveden päällä. Valuta vettä vain huuhtelun ajan.
  4. Etene isompiin astioihin sitä mukaa, kun allas täyttyy.

Tällä menetelmällä vettä kuluu yhdellä tiskauskerralla tutkimuksieni mukaan noin 2 l + 1,5 dl / astia. Eli vaikkapa kymmenen astian tiskaamiseen ja huuhteluun kuluu yhtensä 3,5 litraa vettä. Menetelmä on tällä kaavalla Marttojen ohjetta säästeliäämpi niin kauan kuin pestäviä astioita on vähemmän kuin 120, eli ainakin meidän perheessä aina.

Peseytyminen

Kylmät suihkut ovat kuulemma hyväksi terveydelle. Ovat ne myös ihan hirveitä. Toisaalta mitäpä sitä ei olisi valmis tekemään ympäristön hyväksi?

Ekoteko 3: Käyn vain kylmissä suihkuissa.

Olen nyt muutaman kuukauden ajan käynyt pelkästään kylmissä suihkuissa. Tässä on vedenkulutuksen kannalta tuplahyöty: lämmintä vettä ei kulu yhtään, ja myös kylmän veden kulutus jää minimaaliseksi, koska ei sinne tee mieli jäädä liiemmin lorvimaan. Lisäksi olo suihkun jälkeen on joka kerta kuin uudestisyntynyt, ja mahdolliset aamun unihiekat katoavat varmasti.

Pyykinpesu ja siivous

Pyykinpesusta minulla ei ole mitään erikoista sanottavaa. Pesen vain likaisia vaatteita ja täysiä koneellisia, pyyhkeet ja lakanat 60:ssä, normivaatteet 40:ssä sekä hienot ja villat 30 asteessa.

Myöskään siivouksesta en keksi suuria säästökohteita. Lapsiperheessä pöytiä ja lattioita täytyy pyyhkiä tiuhaan, ja kyllä lika tuntuu irtoavan paremmin lämpimällä kuin kylmällä vedellä.

Miten voisin pestä pyykkiä ja siivota säästeliäämmin? Otan ehdotuksia mielelläni vastaan!

Kylmän veden kulutus

Lopuksi on todettava, että vaikka lämpimän veden säästäminen on merkittävää energiankulutuksen kannalta, kaikkea vettä tulee säästää. Vaikka kylmän veden kulutus ei ole välttämättä ilmastonmuutoksen kannalta merkittävimpiä asioita, mielestäni puhtaan veden holtiton tuhlaus on eettisesti väärin.

Ekoteko 4: En laske vettä hukkaan.

Kaivoin kaapista ison kannun ja asetin sen tiskipöydälle. Jos joudun esimerkiksi kylmää vettä odottaessani pitämään hanaa auki, kerään valutetun veden kannuun ja käytän sen myöhemmin vaikkapa tiskivetenä tai kukkien kasteluun. Näin vettä ei koskaan valu viemäriin käyttämättömänä. Tämä myös opettaa minua arvostamaan puhdasta vettä. On arvioitu, että vuonna 2025 puolet maailman väestöstä elää alueilla, joissa puhtaan veden saanti on uhattuna. Hanasta tuleva puhdas vesi onkin suoranainen etuoikeus ja ihme, johon tulee suhtautua kunnioituksella.

Lue lisää

Jos vedensäästö kiinnostaa, kannattaa lukaista Motivan Vinkkejä fiksuun vedenkäyttöön. Motivan sivuilta löytyy myös hyvä artikkeli suomalaisten vedenkulutuksesta.


Jos haluat tiedon uusista julkaisuista, voit seurata Ilmastolokia Instagramissa.

4 kommenttia

  1. Palasin vielä pohtimaan omia veteen liittyviä valintoja, vaikka postauksen luinkin heti sen tultua julki!

    Meillä on tapana laittaa pulloon vedenkeittimellä kertaalleen keitetty jäähtynyt vesi. Keitetään sitä aina arviolta tarpeen mukaan, mutta pohjalle jää silti monesti jonkin verran. Se vesi on täydellistä kasvien kasteluun, koska se on valmiiksi huoneenlämpöistä ja mikä parasta keittäminen ymmärtääkseni vähentää veden kalkkipitoisuutta ja monet huonekasvit ei pidä kalkkipitoisesta vedestä!

    Toinen pointti liittyy peseytymiseen. Me käytetään palasaippuoita (vegaanista marseillesaippuaa) vartalon pesuun ja itse pesen sillä myös hiuksia ja pitkän aikaa käytin sitä myös kasvojen puhdistukseen. Marseillesaippua käy myös kodin siivoamiseen, pyykkien pesemiseen ja jopa tiskaamiseen (se on siis myös erinomainen retkeilijän valinta). Palasaippua kestää kauan, siinä saippuaan ei ole sekoitettu vettä kuten nestemäisiin saippuoihin, siinä ei ole mitään ”liukastetta” joten sen huuhtelu iholta sujuu huomattavasti vaivattomammin. Alkuun palasaippuapesusta iholle jäävä nahkeus saattaa tuntua erikoiselta, mutta hyvin äkkiä se muuttuu mielikuvaksi puhtaasta ihosta. Kun kyläillessä joutuu usein käyttämään nestemäistä saippuaa, niin tuntuu, ettei sitä saa pois iholta millään ja vettähän siinä sitten lotrautuu. Palasaippua on pakattu joko pahviin tai ohueen muovikääreeseen joten pakkauksessa säästyy muovia roimasti! Suomessa asuessa ostettiin saippuat aina markkinoilta: läjä marseillesaippuaa edulliseen tarjoushintaan vartalon ja käsien pesua varten ja yhdeltä paikalliselta saippuoiden valmistajalta hiustenpesuun tarkoitettua palashampoota ja hoitoaineitta (pahviin tai paperiin pakattuna). Nyt tilattiin iso satai verkkokaupasta. Siitäkin tulee kyllä iso vedensäästö, kun saa hiukset totutettua pitkään pesuväliin/vesipesuun!

    Pyykinpesussa suositaan nestemäistä pesuainetta, koska se toimii paremmin matalissa lämpötiloissa. Pesupähkinöitäkin on käytetty!

    1. Kiitos Martta näistä ideoista! Teillä on kyllä nuo saippua-asiat tosi hyvällä mallilla. Me ollaan ostettu nestesaippuaa 3 litran pullossa, turhaa muoviahan siitä tulee. Voisi jossain vaiheessa kokeilla tuota marseillesaippuaa. Millaisia kokemuksia pesupähkinöistä?

      1. Meilläkin on sellainen kolmen litran pönttö josta täytetään pikkupulloihin. Tuntuu, että vieraiden ainakin helpompi käyttää vessassa nestesaippuaa! Keittiössäkin on nestesaippuapullo, jos käsittelee vaikka raakaa lihaa niin ei varmasti jää mitään elämään palasaippuan pinnalle. Hyvin toimii kaikki saippuat rinnakkainkin ja säästöpakkauksen ostaminen on jo paljon parempi vaihtoehto kuin yksittäiset saippuapullot!

        Meillä pesupähkinöissä oli ehkä vähän sellainen haaste, että pyykkiä kertyy liian hitaasti ja se ei aina siksi tuntunut tehoavan riittävästi. Nykyään meillä ei tule koneellistakaan viikkoon (ollaan siirrytty vielä entistä enemmän alusvaatteita lukuunottamatta vaatteiden puhtauden havainnointiin tavanomaisen ”pesuun, koska on ollut käytössä ajan X” -tyylin sijaan ja siirrytty materiaaleihin, jotka hengittää ja vaatii siksi pesua vain hyvin harvoin). Pesupähkinöiden käyttö sitten jotenkin jäi, kun pahimmalta tuntui, jos vaate tuntui kaipaavan pesun jälkeen vielä toisenkin pesun. Vähän kauhistuttaa, miten paljon pyykinpesu lisääntyy nyt kun perheenjäseniä tulee yksi lisää!

        Pyykinpesussa olennaisemmaksi meillä on noussut vaatteiden hyvät materiaalit: farkut, jotka on 98% puuvillaa, aluspaidat merinovillaa, sukat pääsääntöisesti villaa ja bambua, päällyspaitana käytetään yleensä itse tehtyjä villapaitoja (en ole vielä pessyt yhtäkään niistä kertaakaan, tuulettanut vain tarvittaessa). Kaikissa vaatteissa vältellään muovikuituja ja luonnonkuitujen prosenttiosuus (ei kaukana 100%) vaatteissa on ostopäätökseen eniten vaikuttava tekijä. On hämmentävää, miten vähän pyykkiä kertyy, kun vaatteiden materiaalit on hyvät!

        1. Vau miten vähällä pyykkäyksellä selviätte! Mulla on kaikkia halpoja vaatteita, ja niitä pitää olla usein pesemässä. Tässä on mulla paljon petrattavaa, mutta toisaalta kannattaahan nämä varmaan käyttää ensin loppuun.

          Kyllähän se perheenlisäys vaikuttaa pyykkäyksen määrään, mutta ei ehkä niin älyttömän paljon kuitenkaan, koska ne vaatteet on niin pieniä. 🙂

Vastaa käyttäjälle Martta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.